Tärkeimmät asiat
- Treenaa jokaista lihasryhmää vähintään kahdesti viikossa.
- Kun viikon sarjamäärä on sama, treenitiheydellä on vain pieni merkitys.
- Valitse jako treenipäivien määrän mukaan: 2–3 päivää koko vartalo, 4 päivää ylä/ala, 5–6 päivää työntö/veto/jalat.
- Paras ohjelma on se, jota pystyt noudattamaan viikosta toiseen.
Kolme yleisintä tapaa jakaa treeniviikko
- Koko vartalo: jokaisessa treenissä on jalat, työntävä ja vetävä liike. Tyypillisesti 2–3 treeniä viikossa.
- Ylä-/alavartalojako: vuorotellen ylävartalo- ja alavartalotreeni. Yleensä 4 treeniä viikossa, jolloin jokainen lihas saa ärsykkeen kahdesti.
- Työntö/veto/jalat (push/pull/legs): rinta, olkapäät ja ojentajat yhdessä; selkä ja hauis yhdessä; jalat omana päivänään. 6 treeniä viikossa, jolloin jokainen lihas saa ärsykkeen kahdesti.
Lisäksi on perinteinen ”bodarijako”, jossa jokainen lihasryhmä treenataan vain kerran viikossa omana päivänään. Se on yhä suosittu, mutta tutkimusnäytön valossa harvoin paras valinta.
Mitä tutkimus sanoo treenitiheydestä
Schoenfeldin, Ogbornin ja Kriegerin meta-analyysissa (2016) lihasryhmän treenaaminen vähintään kahdesti viikossa tuotti enemmän lihaskasvua kuin kerran viikossa treenaaminen. Myöhemmässä analyysissa (Schoenfeld ym. 2019) havaittiin kuitenkin, että kun viikoittainen sarjamäärä vakioidaan, treenitiheydellä ei ole merkittävää vaikutusta lihaskasvuun. Voimalle tilanne on samankaltainen: Grgicin ym. (2018) meta-analyysissa tiheämpi treeni lisäsi voimaa lähinnä siksi, että se lisäsi kokonaisvolyymia.
Käytännön johtopäätös:
- Viikon sarjamäärä ratkaisee enemmän kuin jaon tyyppi. Lue lisää oppaasta treenivolyymi.
- Tiheys on työkalu volyymin jakamiseen. 16 sarjaa jalkoja yhdessä treenissä on raskasta; kahteen treeniin jaettuna jokainen sarja on laadukkaampi.
- Kahdesti viikossa on hyvä vähimmäistaso jokaiselle lihasryhmälle. Kaikki tämän oppaan kolme jakoa täyttävät sen.
Vertailu: koko vartalo, ylä/ala ja työntö/veto/jalat
| Koko vartalo | Ylä/ala | Työntö/veto/jalat | |
|---|---|---|---|
| Treenejä viikossa | 2–3 | 4 | 6 (tai 3 kiertävänä) |
| Kerrat / lihas / viikko | 2–3 | 2 | 2 (kiertävänä noin 1) |
| Liikkeitä treenissä | 5–6 | 6–7 | 6–7 |
| Joustavuus | Paras: väliin jäänyt treeni ei kaada viikkoa | Hyvä | Heikoin: yksi väliin jäänyt päivä sotkee rytmin |
| Sopii erityisesti | Aloittelijat, kiireiset | Aloittelijasta kokeneeseen | Kokeneet, hyvin palautuvat |
| SimuFitin pohja | Aloittelija 3×, 18 viikkoa 3× | Ylä/ala 4× | Työntö/veto/jalat 6× |
Näin valitset treenipäivien mukaan
2–3 päivää viikossa: koko vartalo
Jos treenaat kolme kertaa viikossa, koko vartalo on lähes aina paras ratkaisu. Jokainen lihas saa ärsykkeen kolmesti, ja yksittäinen väliin jäänyt treeni ei jätä mitään lihasryhmää kokonaan ilman. Aloittelijalle sopii Aloittelijan koko vartalo 3×, kokeneemmalle jaksotettu 18 viikon koko vartalo 3×. Jos aikaa on vain 45 minuuttia, 45 minuutin pikatreeni 3× käyttää supersarjoja.
4 päivää viikossa: ylä-/alavartalojako
Neljällä treenillä ylä/ala on luonteva valinta. Jokaiseen treeniin mahtuu enemmän sarjoja per lihasryhmä, ja tiheys pysyy kahdessa kerrassa viikossa. Ylä- / alavartalo 4× -ohjelmassa toinen ylä- ja alavartalotreeni on raskaampi (esim. Takakyykky ja Penkkipunnerrus 6–8 toistolla), toinen enemmän volyymipainotteinen.
5–6 päivää viikossa: työntö/veto/jalat
Kun treenaat lähes joka päivä, työntö/veto/jalat antaa jokaiselle lihasryhmälle kaksi treeniä viikossa ja riittävästi palautumisaikaa niiden välissä. Se vaatii hyvää palautumista ja säännöllistä elämänrytmiä. Työntö / veto / jalat 6× on tehty kokeneille. Sen voi tehdä myös kolmena päivänä viikossa kiertävänä, mutta silloin jokainen lihas treenataan vain noin kerran viikossa.
5 päivää viikossa: yhdistelmä
Viidelle päivälle ei ole yhtä oikeaa jakoa. Toimiva ratkaisu on ylä-/alavartalojako neljänä päivänä ja viidentenä päivänä kevyempi koko vartalon treeni tai heikkojen kohtien treeni, esimerkiksi olkapäät ja käsivarret. Toinen vaihtoehto on työntö/veto/jalat ja sen perään ylä- ja alavartalotreeni. Molemmissa jokainen lihasryhmä saa ärsykkeen kahdesti viikossa.
Esimerkkiviikot
| Päivä | Koko vartalo 3× | Ylä/ala 4× | Työntö/veto/jalat 6× |
|---|---|---|---|
| Ma | Treeni A | Ylävartalo 1 (raskas) | Työntö A |
| Ti | Lepo | Alavartalo 1 (raskas) | Veto A |
| Ke | Treeni B | Lepo | Jalat A |
| To | Lepo | Ylävartalo 2 (volyymi) | Työntö B |
| Pe | Treeni C | Alavartalo 2 (volyymi) | Veto B |
| La | Lepo | Lepo | Jalat B |
| Su | Lepo | Lepo | Lepo |
Entä jos treeni jää väliin?
Viikonpäivät ovat vain esimerkkejä. Tärkeämpää on treenien järjestys ja se, että raskaiden treenien väliin jää palautumisaikaa. Jos koko vartalon treeni jää väliin, tee se seuraavana päivänä ja jatka sitten normaalisti. Ylä-/alavartalojaossa ja työntö/veto/jalat-ohjelmassa älä hyppää väliin jääneen treenin yli, vaan jatka järjestyksessä siitä, mihin jäit. Näin jokainen lihasryhmä saa ajan mittaan saman määrän työtä, vaikka viikko venyisi hieman. Kahta raskasta jalkatreeniä ei kannata tehdä peräkkäisinä päivinä.
Kokemuksen merkitys
- Aloittelija: koko vartalo 2–3 kertaa viikossa. Liikkeet opitaan nopeammin, kun niitä toistetaan usein. Katso kuntosaliohjelma aloittelijalle.
- Jonkin aikaa treenannut: koko vartalo tai ylä/ala. Valinta riippuu lähinnä siitä, montako päivää ehdit salille.
- Kokenut: mikä tahansa jako toimii, kunhan viikon volyymi on riittävä ja painot nousevat. Nousujohteisuus ratkaisee enemmän kuin jako.
Yleisimmät virheet jakoa valitessa
- Kopioidaan kilpailijan ohjelma. Kuuden päivän bodarijako on tehty ihmiselle, jolla on vuosien treenitausta ja aikaa palautua. Aloittelijalle se on yleensä liikaa, ja yksittäistä lihasryhmää treenataan silti vain kerran viikossa.
- Suunnitellaan ihanneviikolle. Jos kuuden päivän ohjelmasta toteutuu tavallisesti neljä päivää, osa lihasryhmistä jää viikoittain kokonaan ilman treeniä. Koko vartalon ohjelmassa sama poissaolo ei haittaa yhtä paljon.
- Jalat jäävät vähemmälle. Jako-ohjelmassa jalkapäivä on helppo siirtää tai jättää väliin. Koko vartalon ohjelmassa jalat ovat mukana joka kerta.
- Jakoa vaihdetaan, kun pitäisi muuttaa jotain muuta. Jos kehitys pysähtyy, syy on useammin liian pieni volyymi, liian kevyet sarjat, huono uni tai liian vähäinen syöminen kuin jaon tyyppi.
Hyvä nyrkkisääntö: jos et pysty sanomaan, montako sarjaa teet viikossa kullekin lihasryhmälle, aloita siitä ennen kuin vaihdat jakoa.
Miksi jako-ohjelmia ylipäänsä tehdään
Jos tiheydellä on niin vähän väliä, miksi kokeneet treenaajat käyttävät jakoja? Syy on käytännöllinen. Kun viikon sarjamäärä kasvaa, kaikkea ei enää mahdu järkevästi kolmeen treeniin. Esimerkiksi 12–16 sarjaa viikossa sekä rinnalle, selälle että jaloille tarkoittaisi koko vartalon ohjelmassa pitkiä ja väsyttäviä treenejä, joiden lopussa sarjojen laatu kärsii. Jako-ohjelmassa yksittäinen treeni pysyy tiiviinä, vaikka viikon kokonaisvolyymi on suurempi.
Toinen syy on palautuminen. Raskas kyykky ja maastaveto kuormittavat alaselkää ja koko kehoa. Kun ne ovat eri päivinä kuin raskas penkki, jokaiseen pääliikkeeseen voi tulla levänneempänä.
Milloin jakoa kannattaa vaihtaa
Jakoa ei kannata vaihtaa siksi, että ohjelma alkaa tuntua tylsältä tai kaverilla on erilainen. Hyviä syitä ovat:
- Treenipäivien määrä muuttuu pysyvästi. Uusi työ, perhetilanne tai harrastus muuttaa viikkorytmiä.
- Treenit venyvät liian pitkiksi. Jos koko vartalon treeni kestää säännöllisesti yli 75 minuuttia, volyymi kannattaa jakaa useammalle päivälle.
- Palautuminen ei riitä. Jos painot laskevat viikosta toiseen ja olo on jatkuvasti väsynyt, harvempi ja kevyempi jako voi toimia paremmin. Kokeile ensin kevennysviikkoa.
Kun vaihdat jakoa, pidä pääliikkeet samoina ensimmäisten viikkojen ajan. Näin näet treenipäiväkirjasta, toimiiko uusi rakenne paremmin vai heikommin, ja edistymisraporteista näet painojen kehityksen yhdellä silmäyksellä.
Kun mikään valmis jako ei sovi
Viisi päivää viikossa, kotisali tai olkapäävamma? Silloin kannattaa rakentaa ohjelma tilanteesi mukaan. Valmiit pohjat löydät ohjelmasivulta. SimuFitin tekoäly rakentaa ohjelman profiilisi perusteella: tavoite, kokemus, treenipäivät, treenin pituus, välineet ja vammat. Valmis ohjelma tarkistetaan deterministisillä turvallisuussäännöillä ennen kuin näet sen. Voit myös koota oman ohjelman itse.
Kysymyksiä ja vastauksia
Kumpi on parempi lihaskasvulle, koko vartalo vai jako-ohjelma?
Kun viikon sarjamäärä on sama, tutkimusten mukaan erot ovat pieniä. Tärkeintä on treenata jokaista lihasryhmää vähintään kahdesti viikossa ja lisätä kuormaa vähitellen.
Kannattaako aloittelijan tehdä jako-ohjelmaa?
Yleensä ei. Koko vartalon ohjelma 2–3 kertaa viikossa toistaa perusliikkeitä useammin, mikä nopeuttaa tekniikan oppimista.
Onko kerran viikossa treenattava bodarijako huono?
Se toimii, mutta tutkimusten mukaan lihasryhmän treenaaminen vähintään kahdesti viikossa tuottaa yleensä paremman lihaskasvun.
Voiko työntö/veto/jalat-ohjelmaa tehdä kolmena päivänä viikossa?
Voi, kiertävänä. Silloin jokainen lihas treenataan vain noin kerran viikossa, joten kolmelle päivälle koko vartalon ohjelma on yleensä parempi.
Liikepankki

Takakyykky
Tanko yläselän päällä, kyykkää vähintään reisi vaakatasoon.

Penkkipunnerrus
Klassinen tankopunnerrus rinnalle, olkapäille ja ojentajille.

Kulmasoutu tangolla
Tankosoutu etukumarassa paksuun selkään.

Pystypunnerrus
Seisten tehtävä tankopunnerrus pään yli.
Lähteet
- Schoenfeld BJ, Ogborn D, Krieger JW (2016) Effects of resistance training frequency on measures of muscle hypertrophy: a systematic review and meta-analysis. Sports Med 46(11):1689–1697. doi.org/10.1007/s40279-016-0543-8
- Schoenfeld BJ, Grgic J, Krieger J (2019) How many times per week should a muscle be trained to maximize muscle hypertrophy? A systematic review and meta-analysis of studies examining the effects of resistance training frequency. J Sports Sci 37(11):1286–1295. doi.org/10.1080/02640414.2018.1555906
- Grgic J, Schoenfeld BJ, Davies TB, Lazinica B, Krieger JW, Pedisic Z (2018) Effect of resistance training frequency on gains in muscular strength: a systematic review and meta-analysis. Sports Med 48(5):1207–1220. doi.org/10.1007/s40279-018-0872-x
- American College of Sports Medicine (2009) Progression models in resistance training for healthy adults. Med Sci Sports Exerc 41(3):687–708. doi.org/10.1249/MSS.0b013e3181915670